torstai 4. helmikuuta 2010

Styylaisitko tuunaajan kaa?

Pohdinpa tuossa kahta suomen kieleen tunkeutunutta muotiin liittyvää uudissanaa stailata ja tuunata. Stailata tarkoittaa tyylin muokkaamista ja muotoilemista, tuunata käsittääkseni jonkin esineen uudistamista.

Google tietää luonnollisesti kaiken, ja sanalla stailata hakiessa ruudulle ilmaantuu jos jonkinlaista sisältöä. Voi stailata itsensä kokonaan tai vain osaksi, asunnon, puutarhan jne. On nettisivukin Stailaajat.fi, joka sanoo, että stailata voi mitä tahansa, ja jonka tarkoitus on ”auttaa kaikkia stailauksesta kiinnostuneita.” Tuollaisiin ympäripyöreyksiin törmää netissä aina vain useammin.

Jos nipottaisin, sanoisin että stailata on taas kerran turha väännös suomen kieleen. Saman asian voi sanoa kotikutoisemmin vaikka antaa tyylineuvoja tai muokata tai uudistaa tyyliä. Jos ei stailattaisi, ei olisi stylistejäkään. Sitä sanaa inhoan, sillä stylistiksi voi nykyisin esittäytyä kuka tahansa meikkaajaopiskelija tai parturi-kampaaja. Jos ammattinimikettä on pakko käyttää, sallisin sen ainoastaan ammattitaitoisille tyylineuvojille.

Tuunata on myös hieman väkisin jumitettu kieleemme, mutta pidän siitä enemmän, sillä se on käytännönläheisempi kuin stailata. Tuunaamisen voisi suomentaa virittämiseksi, mikä on sekin varsin havainnollinen termi. Tuunata tulee englannin verbistä tune up, ja on alkujaan tarkoittanut kulkupelien säätämistä ja virittämistä. Nyt tuunata voi mitä tahansa ja suomennokseksi kävisi myös muodistaa. Sukupolveni on tuskin edes kuullut moisesta verbistä, mutta tarkemmin ajatellen se on varsin käytännöllinen tänäkin päivänä.

Harmi että nykyisin vain stailataan eikä kukaan enää styylaa.