Mikä A@&#%:n logo!

Vuoden (2010) alussa toimintansa aloittanut uusi ja uljas yliopisto julkaisi logonsa liki vuosi sitten. Logo herätti paljon keskustelua ja pahennusta, eikä suotta. Se on kehno – huono ja epätoivoisen dynaaminen. Minua se on häirinnyt kohta tuon vuoden, ja se on pistänyt minut miettimään koko markkinoinnin alan suomen kieltä halveksivaa asennetta.

Logo on suomeksi tunnusmerkki. Logo koostuu logogrammista tai logotyypistä. Logogrammi tarkoittaa sanaa kuvaavaa symbolia tai merkkiä. Logotyyppi tarkoittaa taas kirjoitusasua, vakiintunutta visuaalista kirjoitustapaa. Logo voi olla myös vain toinen näistä, kuten Coca-colalla ja Nokialla tunnusmerkki on logotyyppi. Logo on harvemmin pelkkä logogrammi, mutta näitäkin toki on, kuten Mercedes-Benzin ja Volkswagenin.

Sana logo tulee kreikan sanasta logos, joka tarkoittaa sanaa – ja järkeä. Suomessa markkinointikieltä kuvaa paremmin espanjan sana loco – hullu, mielisairas.

Markkinointialan suomivastaisuudesta kertoo jotain Suomi-kuvaa pohtimaan koottu viisasten kerho. Suomi pitää brändätä. Brändäyshän on suomeeen saatu englannista, tuosta nykymaailman sivistyskielestä. Suomessa brändäys tarkoittaa hallittua tuotejohtamista, mutta oikeastihan se tarkoittaa polttomerkitsemistä. Luulin, että Suomi oli merkitty ensin Ruotsille sitten Venäjälle ja viimeksi Saksalle tai Neuvostoliitolle. Nyt kun ollaan vapaa kansa, ovat poliitikot oikein urakalla alkaneet polttomerkitä vaalikarjaansa!

Mutta vakavasti, suomikuvan kriisi on vakava paikka. Tulee mieleeni vanha tarina amerikkalaisesta, saksalaisesta ja suomalaisesta, jotka kulkevat savannilla. Amerikkalaista vastaan tulee norsu. Amerikkalainen miettii: ”Paljollakohan tuollaisen voisi myydä?” Hetken päästä sama norsu kohtaa saksalaisen, joka miettii: ”Kuinkahan tuollaisen voisi rakentaa?” Viimeisenä norsun kohtaa suomalainen. Nämä kaksi katselevat hetken toisiaan, ja suomalainen miettii: ”Mitähän tuo ajattelee minusta?”

Ehkä meidän suomalaisten omakuvaa kuvastaakin juuri tuo Aalto-yliopistomme logo, joka on niin dynaaminen, että siinä voi olla mitä merkkejä tahansa ja se voi olla minkä värinen tahansa, kunhan siinä A on: me suomalaiset olemme mitä tahansa, kunhan meistä pidetään tai ainakin tulemme hyväksytyiksi.

Voi meitä! Akatemian aristokratiaa edustaa loco logo; tuotemerkki on hengetön, mutta brändissä on sitä jotain, ja tavaramerkin voi varata, mutta brändi luodaan. Oli niin tai näin, kuka minut tuntee, tietää, että kohta brandy juodaan. – Tosin taidan suomalaismielisenä kuitenkin ottaa tänä iltana hömpsyn jaloviinaa.