Englannista tulevat lainasanat – ja kieleen pesiytyvät uutuudet yleensäkin – herättävät aina huomiota ja keskustelua. Tämän päivän työelämässä törmää jatkuvasti sanoihin konsepti ja prosessi. Kumpikin sanoja, joita olen oppinut ymmärtämään ja jopa käyttämään itse. Mutta yhtä tulokasta ei voi sietää: innovaatio, innovatiivinen – ehkä suomen kielen rumimmat sanat.
Siispä käytin ystäväämme Googlea, joka antoi innovatiiviselle 87 500 osumaa. Huomasin ilokseni, etten ole anti-innovatiivisuuteni kanssa yksin. Minua häiritsee ennen kaikkea se, etten yhtään tiedä, mitä innovatiivisuus tarkoittaa käytännössä. Suomalaiset ovat käytännönläheistä väkeä, minä myös. Haluaisin kuulla konsultin kertovan, miten innovatiivisuus voi toteutua käytännön arjessa.
Aloin pohtia ruman sanan tai sanonnan kriteerejä. Toisen mielestä esimerkiksi murresanat saattavat olla rumia ja kieltä rapistuttavia. Joskus Aamulehden yleisönosastolla kirjoitettiin sanoista iskä ja äiskä, jotka miellettiin kielemme rumimmiksi. Kyllä, ne saattavat kuulostaa ja näyttääkin rumilta, mutta ovat erittäin tunnepitoisia – ja sentään tarkoittavat jotain myös käytännössä. Minusta kaikkein rumimmat sanat ovat sellaisia, joita ei voi käyttää muualla kuin tieteellisessä tekstissä tai täyttämässä palstamillimetrejä, kun asiat voisi ilmaista selkeämminkin.
Työ- ja talouselämän kieli on tietenkin omanlaistaan, mutta eikö sen sanastoa voisi pitää ensisijaisesti poissa yleiskielestä? Juokseeko konsultin palkka lähinnä siitä, että hän selittää termit tavalliselle tallaajalle?
maanantai 5. huhtikuuta 2010
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
