Suomessa ulkoistaminen on ollut trendikästä jo niin kauan, että kohta on pakko ulkoistaa myös kulutus, kun paha on työttömän kansan shoppailla, jollei ulkoisteta myös sosiaaliturvaa. Minulla on kuitenkin edelleen pieniä vaikeuksia sisäistää ulkoistamista.
Heinäkuussa uutisoitiin, kuinka Suomi ulkoistaa yhä enemmän rauhanturvaoperaatioiden huoltoa. Jo kotva sitten Puolustusvoimat ulkoisti huollon mm. ruotsalaisyrityksille. En silloinkaan ymmärtänyt, kuinka tällainen voi toimia. Toisaalta eihän ruotsalaisilla ole tapana paljon sotia, eivätkä he varmaan ainakaan suomalaisten kanssa rupeaisi sotimaan. Toisaalta, jos ruotsalaiset eivät lähetetä Suomen armeijalle kalsareita eikä näkkäreitä, voi sota loppua lyhyeen. Päästäisiin taas osaksi Ruotsi-Suomea - meinaan, on niiltä ennenkin turpiin tullut muussakin kuin jääkiekossa. Muut kuin suomalaiset tosin tunsivat tuon historiallisen valtion lähinnä Ruotsina. Vai oliko Venäjäkin vielä 1900-luvun alussa Venäjä-Suomi?
Kiukkuisen SDP:n mukaan nykyhallitus ulkoistaa ikävät päätökset kunnille. Taktiikkahan on vanha ja tuttu: onhan moni nuori mieskin ulkoistanut seurustelun lopettamispäätöksen sille kauniimmalle osapuolelle - muka heikommalle astialle. Aikansa kun käyttäytyy kurjasti, päästää toinen ennemmin tai myöhemmin menemään.
Yksilöt ulkoistaa. Yritykset ulkoistaa. Valtiovalta ulkoistaa. Ehkä seurakunnatkin voisivat ulkoistaa. Monet seurakuntien toiminnot eivät kuitenkaan ole kovin kannattavia. Pitää kohta nähdä Suomen Messut Osuuskuntakin aivan uudessa valossa.
Silti, on minulla edelleen vaikeuksia kaikennäköisen ulkoistamisen sisäistämisessä. Ehkä minun täytyisi ulkoistaa sisäistäminen. Saisin vihdoinkin jotain tehokkuutta siihenkin toimintoon!
tiistai 25. elokuuta 2009
tiistai 11. elokuuta 2009
Paas paaluttaen
Nyt kaikki paaluttamaan! Kauppalehti (11.8.2009) näyttää esimerkkiä.
"Perusliikenne, kuten kaukoreitit, pyörivät samalla intensiteetillä ympäri vuoden. Se on Finnairin perustyötä, jossa ei tarvita ulkopuolista työvoimaa", Timo Willberg paaluttaa. Willberg on Liikennelentäjäliiton puheenjohtaja.
Paaluttaa on rakentamissanastoa. Nopealla netin selaamisella löytyy useampiakin teräspaalutusta tarjoavaa yritystä. Nähtävästi Willbergin sanoissa on voimaa ja hänen totuutensa ei pala tulessakaan. Perusliikenne on perustyötä, ilman ulkopuolista työvoimaa. Raakaa terästä. Seisoo omillaan tukevasti kuin paalu.
Mutta ehkei toimittaja tarkoittanutkaan sitä. Ehkä hän tarkoitti paaluttamisen urbaanimpaa tulkintaa. Urbaani sanakirja kuvailee paaluttaa-verbin näin: "Rakastella, käytetään yleensä miehisen mahtipontisen pumppausliikkeen korostamiseen."
Liikennelentäjäliiton puheenjohtajan ominaisuudessa ja vaikutusvallalla Willbergin ei välttämättä tarvitse korostaa miehistä mahtipontisuuttaan. Todennäköisesti testosteroni suorastaan huokuu hänestä – vaikuttuihan toimittajakin. Tai ehkä paaluttaa on yleisesti käytössä lentäjien ja lentoemäntien keskuudessa. "Mitäs jos mä vähän paaluttaisin?"
"Perusliikenne, kuten kaukoreitit, pyörivät samalla intensiteetillä ympäri vuoden. Se on Finnairin perustyötä, jossa ei tarvita ulkopuolista työvoimaa", Timo Willberg paaluttaa. Willberg on Liikennelentäjäliiton puheenjohtaja.
Paaluttaa on rakentamissanastoa. Nopealla netin selaamisella löytyy useampiakin teräspaalutusta tarjoavaa yritystä. Nähtävästi Willbergin sanoissa on voimaa ja hänen totuutensa ei pala tulessakaan. Perusliikenne on perustyötä, ilman ulkopuolista työvoimaa. Raakaa terästä. Seisoo omillaan tukevasti kuin paalu.
Mutta ehkei toimittaja tarkoittanutkaan sitä. Ehkä hän tarkoitti paaluttamisen urbaanimpaa tulkintaa. Urbaani sanakirja kuvailee paaluttaa-verbin näin: "Rakastella, käytetään yleensä miehisen mahtipontisen pumppausliikkeen korostamiseen."
Liikennelentäjäliiton puheenjohtajan ominaisuudessa ja vaikutusvallalla Willbergin ei välttämättä tarvitse korostaa miehistä mahtipontisuuttaan. Todennäköisesti testosteroni suorastaan huokuu hänestä – vaikuttuihan toimittajakin. Tai ehkä paaluttaa on yleisesti käytössä lentäjien ja lentoemäntien keskuudessa. "Mitäs jos mä vähän paaluttaisin?"
maanantai 10. elokuuta 2009
Puhalletaan yhteen hiileen
Niin se on, että näinä aikoina on kuulemma hyvä puhaltaa yhteen hiileen, kun on lama ja kaikkea. Keskustan puoluesihteeri Jarmo Korhonenkin painotti Farmari-maatalousnäyttelyssä (Uusi Suomi, 2.8.2009), että "koko Suomen on puhallettava yhteen hiileen talouskurimuksen voittamiseksi".
Meillä töissäkin pitäisi pomon mukaan puhaltaa yhteen hiileen, kun vanhat asiakkaat lähtee hanakammin kuin uusia tulee tilalle. Nyt sitten panostetaan hullun lailla yhteen uuteen projektiin, vaikka vanhoissakin on ollut tekemistä– ja osa niistä on jopa tuottanut ihan kivasti.
Moni suurempikin yritysjohtaja on kehottanut työntekijäosapuolta talkoisiin, puhaltamaan yhteen hiileen. Peräävät joustoa voimassaoleviin työehtoihin, vaikka omat erorahat ja kannusteet pyritään pitämään sovituissa. Kai, kun kaikki puhaltaa yhteen hiileen, edes jonkun kädet lämpenee? – Kai se Korhonenkin haluaisi, että keskityttäisiin johonkin muuhun kuin vaalirahakohuun ja kalliisiin konkurssifirmojen kustantamiin kekkereihin.
Lehdistökin haikailee 90-luvun Nokian tapaista yhtä vientiveturia nostamaan Suomi lamasta. Yritysten innovaatioyliopistoa, johon voidaan kaikki munat laittaa . En silti ymmärrä, mitä tällä oikein haetaan? Juostaan kuin nappulaliigalaiset kaikki pallon perässä, ja unohdetaan omat paikat.– Puhallellaan siihen kuuluisaan yhteen hiileen. Olisiko jonkun kuitenkin syytä hakea jostain lisää puita?
Suomalainen peruskoulutus on ollut kansainvälinen menestystarina. Menestyksen takana on ollut tasaisuus. Näin toki huiput madaltuvat, mutta eipä ole niin syviä rotkojakaan. Toisaalta pysyäksemme nuotiometaforissa, eikös suuremman roihun saisi, jos heittelisi sylimäärin klapeja nuotioon?
Meillä töissäkin pitäisi pomon mukaan puhaltaa yhteen hiileen, kun vanhat asiakkaat lähtee hanakammin kuin uusia tulee tilalle. Nyt sitten panostetaan hullun lailla yhteen uuteen projektiin, vaikka vanhoissakin on ollut tekemistä– ja osa niistä on jopa tuottanut ihan kivasti.
Moni suurempikin yritysjohtaja on kehottanut työntekijäosapuolta talkoisiin, puhaltamaan yhteen hiileen. Peräävät joustoa voimassaoleviin työehtoihin, vaikka omat erorahat ja kannusteet pyritään pitämään sovituissa. Kai, kun kaikki puhaltaa yhteen hiileen, edes jonkun kädet lämpenee? – Kai se Korhonenkin haluaisi, että keskityttäisiin johonkin muuhun kuin vaalirahakohuun ja kalliisiin konkurssifirmojen kustantamiin kekkereihin.
Lehdistökin haikailee 90-luvun Nokian tapaista yhtä vientiveturia nostamaan Suomi lamasta. Yritysten innovaatioyliopistoa, johon voidaan kaikki munat laittaa . En silti ymmärrä, mitä tällä oikein haetaan? Juostaan kuin nappulaliigalaiset kaikki pallon perässä, ja unohdetaan omat paikat.– Puhallellaan siihen kuuluisaan yhteen hiileen. Olisiko jonkun kuitenkin syytä hakea jostain lisää puita?
Suomalainen peruskoulutus on ollut kansainvälinen menestystarina. Menestyksen takana on ollut tasaisuus. Näin toki huiput madaltuvat, mutta eipä ole niin syviä rotkojakaan. Toisaalta pysyäksemme nuotiometaforissa, eikös suuremman roihun saisi, jos heittelisi sylimäärin klapeja nuotioon?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
