Suomessa ulkoistaminen on ollut trendikästä jo niin kauan, että kohta on pakko ulkoistaa myös kulutus, kun paha on työttömän kansan shoppailla, jollei ulkoisteta myös sosiaaliturvaa. Minulla on kuitenkin edelleen pieniä vaikeuksia sisäistää ulkoistamista.
Heinäkuussa uutisoitiin, kuinka Suomi ulkoistaa yhä enemmän rauhanturvaoperaatioiden huoltoa. Jo kotva sitten Puolustusvoimat ulkoisti huollon mm. ruotsalaisyrityksille. En silloinkaan ymmärtänyt, kuinka tällainen voi toimia. Toisaalta eihän ruotsalaisilla ole tapana paljon sotia, eivätkä he varmaan ainakaan suomalaisten kanssa rupeaisi sotimaan. Toisaalta, jos ruotsalaiset eivät lähetetä Suomen armeijalle kalsareita eikä näkkäreitä, voi sota loppua lyhyeen. Päästäisiin taas osaksi Ruotsi-Suomea - meinaan, on niiltä ennenkin turpiin tullut muussakin kuin jääkiekossa. Muut kuin suomalaiset tosin tunsivat tuon historiallisen valtion lähinnä Ruotsina. Vai oliko Venäjäkin vielä 1900-luvun alussa Venäjä-Suomi?
Kiukkuisen SDP:n mukaan nykyhallitus ulkoistaa ikävät päätökset kunnille. Taktiikkahan on vanha ja tuttu: onhan moni nuori mieskin ulkoistanut seurustelun lopettamispäätöksen sille kauniimmalle osapuolelle - muka heikommalle astialle. Aikansa kun käyttäytyy kurjasti, päästää toinen ennemmin tai myöhemmin menemään.
Yksilöt ulkoistaa. Yritykset ulkoistaa. Valtiovalta ulkoistaa. Ehkä seurakunnatkin voisivat ulkoistaa. Monet seurakuntien toiminnot eivät kuitenkaan ole kovin kannattavia. Pitää kohta nähdä Suomen Messut Osuuskuntakin aivan uudessa valossa.
Silti, on minulla edelleen vaikeuksia kaikennäköisen ulkoistamisen sisäistämisessä. Ehkä minun täytyisi ulkoistaa sisäistäminen. Saisin vihdoinkin jotain tehokkuutta siihenkin toimintoon!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti